Talossa oli Kiinalainen tyyppi.
Hänen silmänsä olivat niin leveät, että lähes koskettivat toisiaan ja suu
oli pyöreä kuin Lamborghinin rengas. Hänen piti päästä puhumaan Muukalaisen
kanssa. Hän tiesi, että Muukalainen oli luostarissa, koska hän oli aina siellä
tai kotona. Mutta kotona hän ei ollut, koska Kiinalainen tyyppi oli jo käynyt
katsomassa tämän kotoa. Kun hän oli luostarissa, hän näki Muukalaisen
vaaleanpunaisen ihon ja huusi:
- Odota! Minulla on
sinulle asiaa !
- No mitä? Muukalainen
kysyi.
- Oletko nähnyt sen
hylätyn porkkanan siellä liikennevalojen luona?
- Joo! Se joka on niin
hylätty, että edes jänis, joka ei ole saanut vuoteen ruokaa, söisi sitä.
Muukalainen muistaa.
- Mennään sinne!
Kiinalainen tyyppi ehdottaa.
- Joo! Muukalainen
innostuu.
Sitten he menivät sinne
liikennevalojen luo ja näkee Kylähullun seisomassa keskellä tietä.
- Kylähullu! Mitä sinä
teet? Kiinalainen tyyppi kysyi.
Kylähullu ei edes ehdi
vastata, kun punainen Lamborghini tulee mutkasta sivuluisussa Kylähullua päin
ja jatkaa matkaa.
- Kylähullu! Miten sinun
kävi ? Kiinalainen tyyppi kysyi järkyttyneenä.
- Jalkaan vähän sattuu.
Kylähullu vastaa tuskastuneena.
Pian tulee ambulanssi ja
vie Kylähullun sairaalaan. Kuluu kaksi päivää ja Kylähullu pääsee sairaalasta
ja Kiinalainen tyyppi menee heti hänen ovelle kysymään.
- Sattuiko paljon?
Kiinalainen tyyppi kysyi.
- Vähän, Kylähullu
vastasi.
- Tiesitkö muuten että
Casinolla on juhlat? Kiinalainen tyyppi kysyi.
- Joo! Kylähullu
innostuu.
Ja niin he menivät
juhliin ja juhlivat Kylähullun parantumista.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti