MAKEA MYSTEERI

Miina-Munkki istahti puiston penkille jäätelötötterö ja uusin Los Härmälä-lehti käsissään. Hän oli viimeisiä päiviä lomalla ja aikoi ottaa vain rennosti. Miina repäisi mansikka tötterön koristeellisen paperin auki ja työnsi tuutin suuhunsa. Kiinnostunein silmin hän tarkkaili lehden sisällysluetteloa. Pienen tuokion kuluttua Miina havahtui isoin kirjaimin kirjoitettuun otsikkoon:” POLIISI ETSII OVELAA PULLA-PATEA!” Miina etsi oikean sivun ja alkoi käymään tekstiä läpi. Tekstissä tosiaan varoitettiin leipomoita ja kuppiloita hirmuisesta Pulla-Patesta, joka on jo ryövännyt yli 15 pullapuotia sekä jättänyt vain muruset jäljelle.Miina säikähti: ”Jannelle on ilmoitettava!” Hän sanoi päättäväisesti ja kaivoi puhelimen kaivoi puhelimen taskustaan.

”-päivää” Janne vastasi.

”-Hei Janne! Olethan leipomolla? Luin lehdestä, että pullavaras on liikenteessä!” Miina kertoi ja ahmaisi viimeisenkin palan tuutistaan.

”Oletko varma? En ole kuullutkaan moisesta pullavarkaasta.” Janne ilmoitti halveksuvasti.

”-Hyvä on, hyvä on. Uskon minä sinua, mutta älä huoli meillä on toimivat turvahälyttimet. Nauti sinä vain lomastasi. Heippa!”

Miina sulki puhelimen ,hän oli täynnä ärtymystä ja lähti kotiin päin. Matkalla hän poikkesi vielä lähikaupastaan ostamassa maitoa, sekä voita. Illalla Miina ei saanut unta, hän ajatteli vain päivän tapahtumia.

Aamulla Miina heräsi puhelinsoittoon:

"Huomenta!"

"Hei Miina! Olisiko sinulla aikaa tulla käymään leipomolla? Minulla olisi vähän asiaa.. Olisi pitänyt uskoa sinua jo eilen."

"Mitä...Kuka...?"Miina ihmetteli unenpöpperöisenä.

Miina ei ollut tajunnut puoliakaan äskeisestä puhelusta,mutta teki niinkuin oli käsky. Hän vaihtoi yöpukunsa t-paitaan ja mustiin pitkiin housuihin ja lähti matkaan.

Janne oli jo vastassa leipomolla,jo kaukaa hän huusi "Leipomomme on ryövätty! Kaikki pullat ja piirakat on viety!"

"Mitä ihmettä!? Tämä ei voi olla totta!"Miina huusi itkuisena.

"Soitin poliiseille, he tulevat hetkellä millä hyvänsä." Janne kertoi ja rauhoitteli Miinaa.

Parin minuutin kuluttua poliisiauto kurvasi tapahtumapaikalle.

"päivää päivää!" Ratissa oleva poliisi sanoi ja nousi autosta.

"Oletteko te Janne-Jauho ja Miina-Munkki?"Toinenkin poliisi nousi atostaan.

"Kyllä olemme ja meidät on ryövätty!"Miina ilmoitti hätääntyneenä.

"Jaahas,milloin olette viimeksi ollut paikalla ennen ryöväystä?"Toinen poliiseista kysyi.

"Minä suljin leipomomme ovet tasan 21.00,niinkuin aina.Ja kaikki oli silloin ihan normaalisti."Janne kertoi ylpeästi.

"Okei,saammeko tutkia tapahtumapaikan?"poliisi jatkoi.

"Joo,saatte kyllä."

Poliisit siirtyivät sisään ja samalla he jatkoivat kuulusteluitaan. Poliiseilla kesti noin. 15 minuuttia, ennen kuin he löysivät jotain.

"Hahaa,täällä se rosvo istuskelee!" Toinen poliisi riemastui, samalla kuin hän avasi ison ja vihreän kaapin oven.

"Olitko se sinä!?" Miina kiirehti jo kysymään.

"Ai hei. Teillä on maukkaita leivonnaisia. Parhaita mitä olen ikinä maistanut!" Pieni poika sanoi kermakakun palaista mutustellen.

"Miksi sinä olet täällä!? Ja mikä ihme sinut tänne on tuonut!? Onko sinulla oikeutta tulla tänne!?" Miina raivosi.

"Voisitteko siirtyä hetkeksi ulkopuolelle ja antaa poliisin hoitaa kuulustelun?" Toinen poliisi ehdotti.

"Hyvä on,mutta olkaapa sitten nopeita!" Miina sanoi ja lähti.

Tunnin kuluttua poliisit saapuivat pojan kanssa puistoon.

"Olemme päättäneet,että Pate siirtyy teille apulais-pojaksi noin kuukauden ajaksi,hänen perheensä myös maksaa teille tietyn summan varastelusta.

"Minusta pojan olisi syytä siirtyä sellien taakse." Miina ilmoitti halveksuvasti.

"Älähän nyt Miina,kaikki tekee virheitä ja kaikille pitää antaa anteeksi." Janne kertoi.